Kansalaisuuskoe 2027 alkaen: yhteiskuntatietoedellytys ja sen täyttäminen

Suomen kansalaisuuden hakemiseen tulee uusi edellytys, yhteiskuntatietoedellytys, jonka voi täyttää kansalaisuuskokeella. Laki 552/2026 tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2027, ja uusia säännöksiä sovelletaan hakemuksiin, jotka on jätetty 1 päivänä maaliskuuta 2027 tai sen jälkeen. Koe on yksi kolmesta tavasta täyttää se.

Kuka tarvitsee kokeen

Laki ei vaadi koetta suoraan. Se asettaa kansalaisuuden hakemiselle yhteiskuntatietoedellytyksen, ja koe on yksi kolmesta tavasta osoittaa se täytetyksi. Edellytys koskee hakemuksella haettavaa kansalaisuutta. Kansalaisuuslain säännöksen mukaan ulkomaalainen voi tietyin edellytyksin saada Suomen kansalaisuuden ilmoituksesta.

Laki 552/2026 (17 b § 2 mom.): yhteiskuntatietoedellytys ei koske alle 18-vuotiasta eikä 65 vuotta täyttänyttä henkilöä.

Koe ei ole ainoa tapa täyttää edellytys. Saman pykälän 1 mom. hyväksyy myös Suomessa suoritetun suomen- tai ruotsinkielisen ylioppilastutkinnon ja Suomessa suoritetun suomen- tai ruotsinkielisen korkeakoulututkinnon. Jos sinulla on jompikumpi, koetta ei tarvitse suorittaa.

Erillinen säännös koskee sitä, joka täyttää 18 vuotta vasta hakemuksen ollessa vireillä: häneen yhteiskuntatietoedellytystä ei sovelleta. Se ei ole 17 b §:ssä vaan lain 25 §:ssä, joka koskee täysivaltaiseksi tulon vaikutusta vireillä olevaan hakemukseen.

Lisäksi 17 b § 3 mom. antaa mahdollisuuden poiketa edellytyksestä: kansalaisuus voidaan myöntää, vaikka edellytys ei täyty, jos terveydentila tai vamma pitkäaikaisesti estää sen täyttämisen tai poikkeamiselle on muutoin erittäin painava syy. Poikkeaminen on harkinnanvaraista, ei automaattista.

Yhteiskuntatietoedellytystä ei sovelleta hakemuksiin, jotka on tehty ennen 1.3.2027: laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2027, mutta edellytys ei koske hakemuksia, jotka on tehty 2 kuukauden kuluessa voimaantulosta. Kahden kuukauden määräaika lasketaan lain voimaantulosta. Eri asia on hakemus, joka oli vireillä jo lain tullessa voimaan: siihen sovelletaan kauttaaltaan aiempia säännöksiä.

Millä kielellä koe suoritetaan

Koe suoritetaan suomeksi tai ruotsiksi. Muita kielivaihtoehtoja ei ole. Tämä on hyvä pitää mielessä jo harjoitteluvaiheessa: on eri asia tuntea asia omalla äidinkielellään kuin tunnistaa se koekielellä esitettynä.

Kokeen muoto

Koe on monivalintakoe. Laki 552/2026 kuvaa kokeen monivalintakokeena: monivalintakokeen kysymykset perustuvat kansalaisuuskokeen oppimateriaaliin, ja hyväksytty suoritus edellyttää, että valtaosa monivalintakokeen vastauksista on valittu oikein. Koe suoritetaan sähköisesti, ellei sähköiselle toteutukselle ole estettä.

Kysymysten määrää tai hyväksytyn suorituksen rajaa ei ole vielä säädetty. Lain 25 a §:n 2 momentti edellyttää, että valtaosa vastauksista on oikein; tarkempia säännöksiä kokeen sisällöstä ja hyväksytystä suorituksesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Asetusluonnos (HE 54/2026 vp) ehdottaa 20–40 kysymystä ja hyväksymisrajaksi vähintään 70 prosenttia oikeita vastauksia.

Maahanmuuttovirasto vastaa kokeeseen liittyvistä viranomaistehtävistä, mutta koetilaisuudet järjestää sopimuskumppani: laki 552/2026 (25 d §) velvoittaa Migrin sopimaan koetilaisuuksien järjestämisestä sellaisten toimijoiden kanssa, joilla on siihen riittävä asiantuntemus ja edellytykset; 25 e § puolestaan luettelee, mitä järjestäjän on tehtävä. 25 d §:n 1 momentin ensimmäinen virke ei sano, että Migri voi sopia, vaan että se sopii: "Maahanmuuttovirasto sopii kansalaisuuskokeen koetilaisuuksien järjestämisestä…". Saman momentin toinen virke ei kuitenkaan takaa kattavuutta: sopimuksia tehtäessä on otettava huomioon, että koetilaisuuksia on tarjolla alueellisesti riittävä määrä ja riittävän usein. Se velvoittaa Migriä sopimuksia tehdessään, mutta ei lupaa koepaikkaa tietyltä paikkakunnalta. Koetilaisuutta ei siis järjestä Migri itse. Se, kuka kokeen käytännössä järjestää ja voiko sen uusia, on käsitelty omassa artikkelissaan.

Miten valmistautua

Tehokkain tapa valmistautua on harjoitella samalla kielellä ja samassa muodossa kuin varsinaisessa kokeessa. Käännökset ja selkokieliset selitykset auttavat ymmärtämään sisällön, mutta kysymys kannattaa aina lukea ensin koekielellä.